Seuralla on pitkät perinteet tutkimustyössä, jota ovat tehneet sen jäsenet ja opiskelijat. Opinnäytetöinä on valmistunut mm. Kontiolahti-puku, tuvan sivustavedettävän sängyn vuodevaatteet, ruokaperinneselvitys, kirkonkylää käsittävä kyläraittitutkimus ja kotiseutumuseon esineistön digitointi-ohjelma. Julkaisuja on tehty mm. paikallisten merkkihenkilöiden elämästä ja tuotannosta. Suurin osa Kotiseutukeskuksen tekstiileistä ja huone-kaluista on tehty käsityöperinnetutkimuksen pohjalta. 

Seura järjestää kulttuuriympäristötietouden lisäämiseksi keskustelu-tilaisuuksia, näyttelyitä ja kotiseutukävelyjä ja ottaa kantaa kaavoitus-suunnitelmiin. Seura jatkaa kylätutkimusta, siihen liittyviä henkilö-historiallisia samoin kuin eri aikoina valmistuneiden rakennusten vaiheiden selvittelyä. Seuraavassa esimerkki Kirkonkylän vanhojen maalaistalojen vaiheiden selvittelystä. 

RITVA AHVENAINEN : KOTISEUTUNI KONTIOLAHTI 

KONTIOLAHDEN KIRKONKYLÄN VANHOJA MAATILOJA 1 

KIRKONKYLÄN ASUTUKSEN SYNNYSTÄ 

Kontiolahden kylän vanhin asuinpaikka oli ilmeisesti 1400-luvulla asutettu Vaskiportin aho Kontioniemen kärjessä. Kontiolahden kylä, alun perin Höydiäisby, Höytiäisen ja Pitkälammin välisellä kannaksella, sai vakinaisen asutuksensa 1500-luvun loppupuolella. Kylän vanhimmat asuinpaikat sijaitsivat  kymmentaloisessa rantarivissä. Harjua pitkin kulki vanhin Liperistä pohjoiseen johtanut kylätie, jonka jäljet ovat yhä nähtävissä. Vanhin hautausmaa perustettiin tien länsipuoleelle 1737 ja sen äärelle rukoushuone vuonna kahta vuotta myöhemmin.. Hautausmaasta pohjoiseen oli vanha n:ro 14 (nykyinen Isopappila), seuraavina lähekkäin vanha numero 2 ( nykyinen Räsälä) ja  sen aikaisempi aputila, uusi n:ro 3 ( Juhanala), jonka pellot ja pihapiiri sijaitsivat nykyisen Räsälän aitan takana. Pienen matkan päässä kohosi Karvola ( vanha n:ro 18, myöhempi Jussila, nykyinen Kotiseutukeskus).Vuonna 1842 päättyneessä isossa jaossa Karvola jaettiin kahtia. Sen pellot jäivät Jussilalle. Sekä Karvola että Juhanala siirrettiin pois kirkonkylästä.  

LEPPÄLÄSTÄ RÄSÄLÄKSI 

Vanha n:ro 2 oli ollut isovihan jälkeen lähes kaksisataa vuotta Leppästen omistuksessa. Nykyinen Räsästen omistajasuku, Olli Ollinpoika Räsänen ( -1868) vaimonsa Eeva Ketuttaren  (– 1876) kanssa tuli Vaiviosta  ja osti ensin vuonna 1838 Jussilan tilan Johan Varikselta. Heidän poikansa, veljekset Juhana (1827-1892)  ja Heikki Räsänen ( s.1837) ostivat 1860-luvulla talon eteläisen naapurin Leppälän. Pojista Juhana sai uuden paikan, joka sai nyt nimen Räsälä. Tänne 42-vuotias poikamiesisäntä Juhana haki emännäksi Paiholan Lukkarisesta 18-vuotiaan Susannan, joka kuoli vuonna 1876. Juhana  avioitui tämän jälkeen  paiholalaisen Olli Kiiskisen lesken Maria Antintytär Riikosen kanssa, joka puolestaan ehti vielä kolmanteen liittoonsa Juhanan kuoltua vuonna 1892. 

Avioliitosta Susannan kanssa syntynyt poika Johan Adalbert (1874 – 1928)  jäi pitämään taloa.

Johan Adalbert, paremmin tunnettu Jannena, oli kiihkeän uudistusajan mies. Asevelvollisuus-kutsunnoissa hän veti arvan, joka velvoitti kolmena kesänä reservikomppaniaan Höytiäisen kasarmille. Yksi talvi Pohjois-Karjalan kansanopistossa läheisellä Hovilan tilalla tarjosi virikkeitä sekä maatalouden harjoittamiseen kuin yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Jo isä Juhana Ollinpoika oli toiminut vaivaiskassan hoitajana ja lainajyvästön varaesimiehenä. Hänen aikanaan Räsälässä toimi kansakoulu. Myös pojasta Janne Räsäsestä tuli monien luottamustoimien mies. Hän toimi mm. kunnallislautakunnan varaesimiehenä vv.1898-1900, kunnantalon rakennustoimikunnassa v. 1912 ja Kontiolahden Säästöpankin isännistöön hänet valittiin v.1900. 

TALOA LAAJENNETTIIN  

Monen aikalaisen tapaan isäntä  Janne piti maata varmimpana omaisuuden muotona, jota oli hoidettava hyvin. Tilan päärakennukseksi valmistui vuonna 1898 maanviljelysseuran rakennusmestarin suunnittelema yksikerroksinen talo, johon kuului perinteinen, laaja tupaosa. Sinne johti rakennuksen edessä ollut kuisti. Seuraavana vuonna Janne Räsänen avioitui Tervakkalan Anna Margareta Puhakan (1880-1853 ) kanssa. Perheen kasvaessa taloon lisättiin nopeasti kaksi huonetta ja kolmannessa vaiheessa tilava sali ja kulmahuone. Tällöin taloon rakennettiin myös vieraseteinen. Vuoden 1927 remontin yhteydessä talo sai toisen kerroksen ja lapset samalla huoneensa yläkertaan. Myös kellariosassa tehtiin muutoksia. 

KORJAUKSET PERINTEITÄ  KUNNIOITTAEN  

Nyt yli satavuotiasta taloa on korjattu perinteitä kunnioittaen suunnitelmallisesti. Sähköt vedettiin 1920-luvulla. Isäntä Onni Räsäsen aikana 1950-luvulla tuvan kookas uuni purettiin, tuvasta erotettiin eteinen, keittiöosa ja wc. Taloon tuli keskuslämmitys. Kolmas, kolme kesää vienyt remontti toteutui  2000-luvun alussa Janne Räsäsen tyttären Maire Räsäsen ja tyttärenpojan Pekka Kovalaisen isännyyden aikana. Korjauksen  suunnitteli arkkitehti Osmo Karttunen ja toteuttivat ammattimiehet Jorma Niemeläinen, Viljo Kukkonen ja Pekka Sivonen. Niin Maire Räsänen kuin Pekka Kovalainen korostavat, että kunnioitus aikaisempien sukupolvien työtä kohtaan antaa voimaa ja kärsivällisyyttä pitkäjänteisyyttä vaativassa työssä. Kulttuuriperintöä siirretään puitteissa, jotka ovat nykyisin mahdollisia. 

TUOTANTO AJAN HENGESSÄ 

Janne Räsänen osti naapuritila Jussilan vuonna 1907, jolloin koko laaja peltoaukeama kuului samalle omistajalle. Kyläraitin varrelta on myyty tontteja verstaansa  perustaneille käsityöläisille sekä muun liike-elämän tarpeisiin. Itse Räsälän kokonaispinta-ala on ollut 371 ha, ja tuotantoa on sopeutettu ajan tuomiin muutoksiin. Tilalla on eletty maan, metsän ja Höytiäisen antimista. Maitoa vietiin 1900-luvun alussa kylän meijeriin, puutarhatuotteita ja maitoa 1930-luvulla Kontioniemen parantolaan. Oman väen lisäksi apulaisia tarvittiin aikaisemmin runsaasti. Nykyisin Räsälä on lihakarjatila. 

Kirjailija Jouko Puhakka kirjoitti vuonna 1981: ” Pikkupoikana tuntui itsestään selvyydeltä, että kylän elämä ikään kuin nojasi Räsälään: olipa kysymys yksityisistä ihmisistä tai kylän yhteisistä riennoista… Räsälän talo peruskalliota kumisevine pihatantereineen, maisemaan sopeutuvine rakennuksineen, Höytiäiseen viettävine peltoineen ja niiltä aikojen kuluessa vanhaan rantatörmään suistettuine kiviröykkiöineen edustaa yhä pohjoiskarjalaista maaseutukulttuuria.” 
 

Lähteitä: Maire Räsäsen ja Pekka Kovalaisen haastattelu 15.4.2010 (RA)

Saloheimo Veijo Juurikkamäestä  Kontiolahteen. Räsäsiä Ollista Janne Adalbertiin 1611-1929. 1987

Valokuvat Räsästen perhearkistosta. 
 

Puistikon ympäröimä ja  eteläpuolelta puutarhan reunustama päärakennus on viljelysten laidassa.  Lähipihapiirissä talosta vasemmalle puuvaja, sen vieressä ”hovipiirtäjä” Otto Savolaisen suunnittelema, vuonna 1915 valmistunut jyhkeä navetta- ja tallirakennus. Oikealla aitta ja kuusten takana sauna. Kauempana riihi ja puimala.