Kontiolahti on tunnettu kuparisepistään, joista merkittävin on kiistatta Tobias Takkunen (1830-1908). Hän syntyi Liperin Ristin kylässä Tobias Takkusen ja Maria Kähkösen neljäntenä  lapsena. Perhe muutti leivän perässä Heinävedelle, jossa isä toimi torpparina, myllärinä ja seppänä. Perhe muutti Liperin ja  Kiihtelysvaaran kautta Pielisensuuhun vuonna 1842. 

Ajat olivat kovia, ja Tobias oli tottunut lapsesta saakka tienaamaan leipänsä monissa työpaikoissa. Yksi Tobiaksen nuoruusajan merkittävistä palveluspaikoista oli pesti Joensuun alueella kruununjyvästönhoitaja Schlyterin hevospoikana ja renkinä, sillä talon naisväki opetti älykkään ja tarmokkaan pojan lukemaan ja kirjoittamaan. Tobias hankki tämän jälkeen useissa pajoissa sepän taidot ja tuli vuonna 1855 Kontiolahden kirkonkylään, jonne kertoman mukaan Hovilan isäntä Ahnger kutsui hänet Lahdenpohjan mökkiinsä sepäksi ja torppariksi. 

Lahdenpohjan mökki sijaitsi edullisella paikalla pohjoisesta, aina Vienanmereltä lähteneen, Nurmeksesta Joensuuhun ja sieltä etelään johtaneen maantien varrella. Matkustajat pysähtyivät ostamaan Lahdenpohjaan sepältä tuotteita, ja Tobiaksen vaimo, talonpojantytär Vilhelmiina Koikkalainen pystyi tarjoamaan heille muonituspalveluja.. 

Samanaikaisesti Suomessa oli alkanut 1850-luvulta lähtien monien suurten uudistusten kausi. Talouselämä vapautui. Takkunen haki ja sai vuoden lopulla 1861 Suomen senaatilta oikeuden harjoittaa Kontiolahden kirkonkylässä kuparisepän ammattia. Niistä päivistä alkaen isäntä kisälleineen ja oppipoikineen alkoi takoa välillä yöt ja päivät kuparia. 

NS. PIENELÄJÄN TALO 

Tobiaksen käytössä  olleessa mökissä oli alkuaan todennäköisesti vain tupa ja mahdollisesti jonkinlainen eteisrakennelma. Myöhemmin rakennuksen yhteyteen on lisätty toinen tupa ja tupien väliin eteistila. Rakennus on ollut suurimmillaan viisi metriä leveä ja 15 metriä pitkä. 

Pihapiirissä on ollut aikoinaan sepän paja ja ulkorakennukset navettoineen ja talleineen. Kun Takkuset asettuivat Lahdenpohjaan, Höytiäistä ei ollut vielä laskettu, vaan vesi huuhteli heidän pihansa laitamia. Takkunen ei siis omistanut Lahdenpohjan mökkiä. Vaurastunut perhe osti jo vuonna 1862 Jakkilanvaarasta Heiskasen talon  (myöhempi Takkula, nykyinen Kinnusen talo). Siellä kuparintaonta ja maanviljely jatkui. 

Tupa ja eteinen olivat asuttuna vielä 1980-luvulla ja ne säilyivät 1990-luvulle saakka hyvin alkukantaisessa asussaan. Sen sijaan toinen tupa oli tällöin jo purettu samoin kuin piharakennuksetkin. 

Kontiolahti-seura ry korjasi talkoovoimin Tobiaksen mökin vuosina 1997-99. Tuvan ja eteisen puuosat purettiin ja merkittiin. Tarkkojen mittauspiirustusten ja valokuvien avulla rakennus koottiin entistä materiaalia hyödyntäen ja perinteisiä työmenetelmiä käyttäen mahdollisimman paljon entisen mukaiseksi. Sellaisenaan paikoillaan ovat tuvan ja eteisen kivijalat sekä kivestä muuratut uuni ja piippu. Katto tehtiin päreistä. 

Tobias Takkusen mökki Lahdenpohjassa on ainoa 1850-luvulta lähtien säilynyt talo Kontiolahden kirkonkylässä ja samalla ainoa samalta ajalta säilynyt ns. pieneläjän talo. Mökin omistajana on nyt Kontiolahti-seura ry, maapohja on Mikko Puhakan.  

                                                                                               Ritva Ahvenainen ja Osmo Karttunen